Sosiaalipalvelut
Sosiaalitoimi tarjoaa kuntalaisille palveluita muuttuvissakin oloissa elinkaaren eri vaiheissa. Tavoitteena on tukea yksilön/perheen itsenäistä selviytymistä ja sosiaalista turvallisuutta.
vt. peruspalvelujohtaja, kunnanjohtaja Vesa Rantala
puh. 050 387 3351
Vanhustyönjohtaja Jaana Palmroos
puh. 050 387 3363
Toimialajohtaja, perupalvelutoimen hallinto- ja talousasiat.
Sosiaalipalvelujen omavalvontasuunnitelma
Toimeentulotuki
Jaana Palmroos
puh. 050 387 3363
Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jolla turvataan henkilön ja perheen toimeentulo ja edistetään itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotuella turvataan vähintään välttämätön toimeentulo. Toimeentulotukea on mahdollista saada, kun taloudellisesti vaikeasta elämäntilanteesta ei selviä omin avuin. Toimeentulotuen avulla taataan minimitoimeentulo ylimenovaiheen ajaksi. Samalla etsitään ratkaisuja hakijan elämäntilanteen parantamiseksi. Toimeentulotuen myöntää hakemuksesta oleskelukunta.
Toimeentulotukea voidaan hakea sekä kirjallisesti että henkilökohtaisesti asioimalla. Uudet asiakkaat asioivat aina ensimmäisellä kerralla henkilökohtaisesti peruspalvelujohtajan kanssa.
Toimeentulotuen perusteet
Toimeentulotuki on muuta toimeentuloturvaa täydentävää yksilökohtaista ja viimesijaista taloudellista tukea. Se on tarkoitettu tilanteisiin, joissa muut tulot tai varat eivät riitä kohtuullisiin elinkustannuksiin.
Toimeentulotukeen on oikeutettu henkilö, joka on toimeentulotuen tarpeessa eikä voi saada tarpeenmukaista toimeentuloaan omalla ansiotyöllään tai yrittäjätoiminnallaan, muista tuloista tai varoistaan, häneen nähden elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla tai muulla tavalla.
Tuki perustuu lakiin ja asetukseen toimeentulotuesta. Lisäksi Sosiaali- ja terveysministeriön sosiaali- ja terveysosasto on laatinut oppaan toimeentulotuen soveltajille.
Huomaathan, että perustulotuen myöntäminen siirtyy 1.1.2017 alkaen Kansaneläkelaitoksen maksettavaksi.
Lue lisää toimeentulotukiuudistuksesta
Lastenvalvoja
Isyyden selvittäminen
Kun lapsi syntyy äidille, joka ei lapsen syntymähetkellä ole avioliitossa, lapsen isyys täytyy selvittää ja vahvistaa erikseen. Isyys voidaan tunnustaa neuvolassa ennen lapsen syntymää tai lastenvalvojan luona lapsen syntymän jälkeen. Isyys vahvistetaan maistraatissa, minkä jälkeen isän tiedot rekisteröidään väestötietojärjestelmään.
Isyyslaki muuttui 1.1.2016. Selvissä tapauksissa isyyden tunnustaminen tehdään ensisijaisesti äitiysneuvolassa, eikä vanhempien tarvitse asioida lastenvalvojan luona lainkaan. Neuvolassa voidaan sopia myös yhteishuollosta.
Tapaaminen lastenvalvojan luona
Lastenvalvoja saa maistraatilta tiedon kaikista avioliiton ulkopuolella syntyneistä lapsista. Jos isyyttä ei ole tunnustettu neuvolassa, lastenvalvoja lähettää lapsen äidille kutsun isyyden selvittämiseen lastenvalvojan luona. Mikäli äiti ja mies haluavat, että isyys tunnustetaan, aika on tarkoitettu heille yhteisesti.
Mukaan käynnille tarvitaan voimassa oleva henkilöllisyysasiakirja. Hyväksyttäviä asiakirjoja ovat passi (mikä tahansa valtio), Suomen viranomaisen myöntämä muukalaispassi tai pakolaisen matkustusasiakirja, henkilökortti (Suomen, Euroopan talousalueen, San Marinon tai Sveitsin viranomaisen myöntämä) sekä Suomen viranomaisen 1.10.1990 jälkeen myöntämä ajokortti.
Jos mies tunnustaa isyytensä, äitiä kuullaan tunnustamisen johdosta. Ennen tunnustamista käydään läpi tunnustamisen merkitys ja oikeusvaikutukset. Tapaamisella laaditaan kirjallisia asiakirjoja, jotka toimitetaan maistraattiin. Maistraatti toimittaa isyyden vahvistamista koskevan päätöksen suoraan äidille ja isyyden tunnustaneelle miehelle.
Jos isyys on epäselvä, isyydestä on mahdollista varmistua oikeusgeneettisillä tutkimuksilla, jotka tehdään lastenvalvojan tapaamisella. Tutkittavat ottavat itse omat sivelynäytteensä posken sisäpinnalta ja lapsen näytteen ottaa äiti tai muu aikuinen. Ennen näytteenottoa tulisi välttää syömistä, juomista (paitsi vesi) ja tupakointia vähintään puoli tuntia. Lastenvalvoja ohjeistaa ja valvoo näytteenottoa. Näytteet lähetetään tutkittavaksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle ja tutkimustulos tulee lastenvalvojalle.
Lastenvalvojan luona voidaan samalla sopia myös lapsen huollosta, asumisesta, tapaamisoikeudesta ja elatuksesta.
Isyys voidaan selvittää myös tuomioistuimessa
Jos mies ei halua tunnustaa isyyttään, tai äiti ei halua selvittää asiaa, isyys voidaan selvittää ja ratkaista tuomioistuimessa. Äiti ei voi enää uuden lain mukaan vastustaa isyyden selvittämistä, mutta lastenvalvojalla on oikeus tarvittaessa keskeyttää selvittäminen. Isänä itseään pitävä mies voi nostaa isyyden vahvistamista koskevan kanteen myös tunnustamatta isyyttään.
Lastenvalvoja voi selvittää myös aviolapsen isyyden
Uuden lain mukaan lastenvalvoja voi avioparin yhteisestä pyynnöstä selvittää myös aviolapsen isyyden. Selvittämistä tulee pyytää kuuden kuukauden kuluessa lapsen syntymästä.
Aviolapsen isyyden voi myös tunnustaa muu kuin aviomies, jos sekä äiti että aviomies hyväksyvät tunnustamisen.
Isyyden vahvistaminen tuo lapselle oikeuksia
- lapsi saa sukulaisuussuhteet isäänsä ja isänsä puolen sukuun perintöoikeuksineen
- lapsella on mahdollisuus saada myös isä huoltajakseen
- lapsella on oikeus tavata isäänsä, jos lapsi ja isä asuvat erillään
- lapsella on oikeus saada elatusta isältään
- lapselle voidaan antaa isän sukunimi
- lapsi saa oikeuden mahdollisiin eläke- ja vakuutusetuuksiin isänsä osalta.
Lasten tapaamisasiat ja elatusopimus
Lastenvalvoja hoitaa myös lasten elatussopimusasiat. Huollon ja tapaamisoikeuden tarkoituksena on turvata myönteiset ja läheiset ihmissuhteet lapsen ja hänen vanhempiensa välillä. Sopimukset tehdään kirjallisesti ja ne vahvistaa peruspalvelujohtaja, joka toimii lastenvalvojana.
Lapselle voidaan vahvistaa maksettavaksi elatusapua, jos vanhempi ei muulla tavoin huolehdi lapsen elatuksesta tai lapsi ei asu pysyvästi vanhempansa luona. Elatussopimus on kirjallinen ja sen vahvistaa peruspalvelujohtaja.
Mikäli vanhemmat eivät pääse sopimukseen lapsen elatuksesta, huollosta, asumisesta tai tapaamisoikeudesta, he voivat hakea päätöstä oikeudesta.
Varsinais-Suomen Käräjäoikeus
Turun kanslia
PL 376
20101 TURKU
Päihdehuolto
Päihdehuollon palveluja annetaan henkilön, hänen perheensä ja muiden läheistensä avun, tuen ja hoidon tarpeen perusteella. Päihdehuollon palveluja ovat avohoito, katkaisuhoito ja kuntouttava hoito.
Päihdehuollon palveluina järjestetään kuntoutushoitoa erilaisissa päihdehuollon hoitolaitoksissa sekä katkaisuhoitoa silloin, kun päihteistä on tullut ongelma ja tarvitsee ulkopuolista apua päihteiden käytön lopettamisessa tai vähentämisessä.
Turun A-Klinikka
Brahenkatu 12 A, 20100 Turku
puh. 040 688 3333
Uudenkaupungin A-Klinikka
Terveystie 4 3 krs.
puh. 02-8451 2333
Lastensuojelu
Jokaisella lapsella on oikeus erityiseen suojeluun. Lapselle kuuluu turvallinen ja virikkeellinen kasvuympäristö niin, että hän voi kehittyä tasapainoisesti ja monipuolisesti. Lastensuojelun tarkoitus on turvata lapsille ja nuorille turvallinen kasvuympäristö, tasapainonen ja monipuolinen kehitys.
Lastensuojeluilmoitus
Jokainen, joka huomaa lapsen tai nuoren olevan avun tarpeessa, voi ottaa yhteyttä sosiaalityöntekijään. Lapsi tai nuori itse, vanhemmat, sukulaiset tai naapurit voivat hakea apua. Ilmoituksen voi tehdä myös nimettömänä.
Sosiaali- ja terveydenhuollon, koulun, poliisin ja seurakunnan työntekijä ja luottamushenkilö on lastensuojelulain mukaan velvollinen ilmoittamaan lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta.
Kun sosiaalityöntekijä saa ilmoituksen jonkun lapsen tilanteesta, on lastensuojelun velvollisuus tutkia, tarvitseeko lapsi tai perhe lastensuojelun tukipalveluita.
Lastensuojelun perhetyö
Lastensuojeluperhetyö on kohdennettu perheille, joissa on alaikäisiä lapsia kotona tai sijoitettuna. Perhetyöntekijän työ perustuu sosiaalityöntekijän päätökseen asiakkaaksi ottamiseen.
Perhetyön tarpeellisuuden aiheuttaa kriisitilanne, kuten suuri elämänmuutos, päihteiden käyttö, mielenterveysongelmat tai perheväkivalta. Asiakkuuteen voi johtaa myös lapsen koulunkäyntiongelmat ja/tai käytöshäiriöt sekä erityinen huoli lapsen kasvun ja kehityksen vaarantumisesta.
Eroauttaminen – ohjausta, tukea tai neuvontaa
Eroaminen on prosessi, joka vaatii aikaa. Se on koko perhettä koskeva kriisi, josta selviytymisessä ulkopuolinen apu on usein tarpeen. Lupa Auttaa! -hanke ohjaa, tukee tai neuvoo.
Eroauttaminen vähentää riitoja ja huoltokiistoja, vahvistaa sovinnollisuutta ja turvaa vanhemmuuden jatkuvuutta.
