Etusivulle »

Pyhän Ristin kirkko

Pyhälle Ristille pyhitetty 1300-luvulla rakennettu kivikirkko on arkkitehtonisesti harvinainen Pyhän ristin kirkkokokonaisuus. Edeltävään puukirkkoon kuulunut sakaristo on 1200-luvulta. Taivassalon kirkko on rakennettu isolle Kirkkosaaren saarelle Turun saaristossa.


Pyhän Ristin kirkko, kuva: Mikko Savela

Taivassalon emäkirkon kappeliseurakuntia ovat Iniö (vuoteen 1911), Kustavi (vuoteen 1874) ja Velkua (vuoteen 1913 saakka).

Kirkon runsaista maalauksista varhaisimmat ovat 1400-luvulta. Suomen kansallisaarteisiin kuuluu krusifiksi 1300-luvulta. Kirkon edustalla oleva vuosina 1939-44 kaatuneille omistettu sankaripatsas on taiteilija Jussi Vikaisen käsialaa.

Kirkon sivuholvit ovat yksinkertaisia ristiholveja ja yksi muita holveja rikkaampi jopa 28-sakarainen kuoriholvi. Vuoden 1465 holvauksen jälkeen kirkko kalkittiin ja 1460-luvun lopulla maalattiin uudelleen. Paitsi seinille, myös kattoon tehtiin maalauksia. Taivassalo onkin ensimmäisiä Suomen kirkoista, joissa on tehty kaikkien pintojen kuvallinen maalaus. Puhdasoppisuuden aikana 1650-luvulla kirkon seinämaalaukset peitettiin kalkilla.

Taivassalon kirkolla on selvä yhtäläisyys Turun Tuomiokirkon kanssa: Läpikäytävät harmaakiviset asehuoneet sekä kirkkojen länsipäädyissä olevat kaksoisikkunat.

Krusifiksi on kirkon arvokkain aarre 1300-luvulta

Iänmääritys perustuu siihen, että ristin muoto muuttui. Aikaisemmin kreikkalaisessa ristissä kaikki sakarat olivat yhtä pitkiä, sitten alasakara pisin. Ennen 1300-lukua krusifikseissa Kristus esitettiin suoraryhtisenä, voittavana kuninkaana, ilman kärsimystä. 1300-luvulla kuvaus muuttui: Kristus kuvattiin juuri kuolleena tai kuolemaisillaan, kuten tässä krusifiksissä Kristus on kuolemaisillaan. Ikä on arvioitu tekotavan korkean laadun ja ansiokkaan tekotavan mukaan 1300-luvun alussa vaikuttaneen Liedon mestarin koulukunnan työksi.

Pyhän Ristin kirkon hautausmaan vanhin osa on välittömästi kirkon ympärillä. Hautausmaata ympäröi suurista kivilohkareista ladottu muuri. Etelässä ja lännessä on 1787 muuratut porttirakennukset. Hautakappeleita on kaksi: Toinen kappeli kuuluu Järppilän kartanolle, joka on ajoittain ollut sukuomaisuutta. Toinen on kivinen Suursärkilahden hauta, joka on kuulunut Viiasten kartanolle, ja jota 1800–luvulla käytettiin ruumishuoneena.

Kirkon kellotapulissa on harmaakivistä rakennettu alaosa, ja sen päältä nousee kellohuone. Alaosa on vuodelta 1799 ja yläosa 1890.
 

Taivassalon seurakunta kirkkoherranvirasto
puh. (02) 878 198

ti klo 9-12 ja 14-17 sekä pe klo 9-12
taivassalon.seurakunta@evl.fi

Kirkon osoite
Keskustie 4
Kirkko avoinna kesällä 2017
12.6.–11.8. ma-pe klo 12-16 sekä lauantaina 1.7. klo 13-16.