Etusivulle »

Kuninkaallinen postitie - tie Turkuun

Kuningatar Kristiinan aikainen uudistus oli laivamiesruotujen perustaminen, jossa merenrantatilat joutuivat varustamaan laivamiehiä kuninkaalliseen laivastoon. Iniö ja Vartsala kuuluivat Taivassalosta Ahvenanmaahan tässä varustelussa. Rasitteesta saattoi kuitenkin vapautua uudella velvollisuuden: postin kuljettamisella. Kesäkuun 2. päivänä 1638 määrättiin kuningattaren valtakirjalla postilaitoksen järjestäminen. Siinä vahvistettiin reitiksi Tukholma - Taivassalo - Turku. Muistoina tästä kuninkaallisesta postitiestä ovat Tylpänniemen ja Tuomoisten kivilaiturit ja muistomerkit.

postilaituri_v2002.jpg

Vanha postilaituri Helsinginrannassa.

Tukholman ja Turun välinen postitie oli aikoinaan tärkeä reitti. Sen ymmärtää, kun tutustuu kuningatar Kristiinan säätämään postilakiin: ”Juoksevalla postirengillä on kaksi tuntia aikaa juosta yksi peninkulma ja keneltä matkan taittaminen kauemmin kestää, hänen erotettakoon heti ja laitettakoon vankilaan kahdeksaksi päiväksi vedelle.” Tänä päivänä sinun ei tarvitse pitää kiirettä aidolla museoidulla postitiellä Taivassalon Helsingissä.

Kuningas Kaarle XII:n aikana 1600-luvun lopulla uudistettiin sotalaitos. Maa jaettiin ruotuihin, eli muutama talo yhdessä hankki sotamiehen tai laivamiehen. Taivassalo oli mahtava laivamiespitäjä, josta esimerkiksi 1700-luvun alkupuolella varustettiin kruunun palvelukseen 28 rakuunaa ja 38 venemiestä.

Ainoa maantie Taivassalossa 1700-luvun lopulla oli ”suuri maantie”, joka kulki Helsinginrannasta Turkuun. Liikkuminen Turun suuntaan nopeutui paljon, kun Vehmassalmen lossin tilalle valmistui silta 1952. Aikaisemmin oli meri ollut tärkein kulkuväylä Turkuun kun siipiratashöyrylaiva Tekla vastasi säännöllisestä liikennöinnistä.