Taivassalon kotiseutumuseo, Viiasten kartano
Taivassalon museo toimii Viiasten kartanossa. Wiialan kylän maat sai haltuunsa aatelismies Anders Garp 1370-luvulla. Näin sai alkunsa Viiasten kartano, joka oli Garp-Karpelainen-Carpelan suvulla aina vuoteen 1796. Nykyinen museona toimiva päärakennus on rakennettu 1779. Tällöin kartanon omistajana oli Gustaf Malm, jonka vaimo oli omaa sukua Carpelan. Myös kuningas Kustaa IV Adolf on yöpynyt Viiasten kartanossa.
Taivassalo-Seura r.y:n ylläpitämä Taivassalon museo sijaitsee Hakkenpään tien vieressä vajaat kolme kilometriä keskustasta, os. Hakkenpääntie 290. Viiasten kartanon päärakennuksessa ja siihen liittyvässä työväenasunnossa ja näyttelyhallissa on yli 8500 esineen kokoelmat, jotka liittyvät rakennusten sisustuksiin, perinteisiin elinkeinoihin sekä paikalliskulttuuriin ja -historiaan. Museoksi entinen kartanon päärakennus tuli Taivassalo-Seuran omistuksen kautta. Seura osti rakennuksen 1961. Yleisölle museo avattiin 2.8.1970.
Kotiseutuyhdistys Taivassalo-Seura ry viettää 50. juhlavuotta ja museo 40. juhlavuotta.
Kiinteistö on liitetty kunnalliseen vesi- ja viemäriverkostoon, joka on mahdollistanut väentuvan kahvion uudistamisen kevään 2010 aikana.
Väentuvan yhteyteen rakennetaan kesän 2010 aikana WC.
Alueella on pajarakennus, jossa sijaitsee toimiva paja ja entisajan sepän työkaluja sekä kaluvaja, jossa on erilaisia työvälineitä.
Väentuvassa sijaitseva museokahvio ja myymälä on avoinna museon aukioloaikana.
Museo on avoinna kesä-elokuussa ti-su klo 12-16. Muina aikoina sopimuksesta.Tiedustelut ja teemaopastusten tilaukset: 050-434 3350 Taivassalo-Seuran pj. Marita Perttala tai 050-363 6461 museonhoitaja Anssi Suinila.
Museolla tapahtuu kesällä 2010
- Taivassalon museo 40-vuotta - näyttely museossa.
- Väentuvan kahviossa kesäkuussa Harri Veistisen näyttely, heinä-elokuussa Perttu Alakylän valokuvia Taivassalosta.
- Karjalaisten tupailta väentuvan kahviossa 16.6. klo 18.
- Yhteislauluilta 20.7. klo 19 Pertti Ahon tahdittamana.
- Kotiseutupäivä 1.8. museolla klo 12. Esitellään mm. entisajan työtapoja.
- Saaristokulttuuriviikolla muinaistulien yössä elokuun kuutamossa vietetään yhteislauluiltaa museon mäellä
Pyhän Ristin kirkko
Pyhälle Ristille pyhitetty 1300-luvulla rakennettu kivikirkko on arkkitehtonisesti harvinainen kokonaisuus. Edeltävään puukirkkoon kuulunut sakaristo on peräti 1200-luvulta. Taivassalon kirkko on rakennettu isolle Kirkkosaaren saarelle Turun saaristossa. Taivassalon emäkirkon kappeliseurakuntia ovat Iniö (vuoteen 1911), Kustavi (vuoteen 1874) ja Velkua (vuoteen 1913 saakka).
Kirkon runsaista maalauksista varhaisimmat ovat 1400-luvulta. Suomen kansallisaarteisiin kuuluu krusifiksi 1300-luvulta. Kirkon edustalla oleva vuosina 1939-44 kaatuneille omistettu sankaripatsas on taiteilija Jussi Vikaisen käsialaa.
Kirkon sivuholvit ovat yksinkertaisia ristiholveja ja yksi muita holveja rikkaampi jopa 28-sakarainen kuoriholvi. Vuoden 1465 holvauksen jälkeen kirkko kalkittiin ja 1460-luvun lopulla maalattiin uudelleen. Paitsi seinille, myös kattoon tehtiin maalauksia. Taivassalo onkin ensimmäisiä Suomen kirkoista, joissa on tehty kaikkien pintojen kuvallinen maalaus. Puhdasoppisuuden aikana 1650-luvulla kirkon seinämaalaukset peitettiin kalkilla.
Taivassalon kirkolla on selvä yhtäläisyys Turun Tuomiokirkon kanssa: Läpikäytävät harmaakiviset asehuoneet sekä kirkkojen länsipäädyissä olevat kaksoisikkunat.
Krusifiksi on kirkon arvokkain aarre - 1300-luvulta. Iänmääritys perustuu siihen, että ristin muoto muuttui. Aikaisemmin kreikkalaisessa ristissä kaikki sakarat olivat yhtä pitkiä, sitten alasakara pisin. Ennen 1300-lukua krusifikseissa Kristus esitettiin suoraryhtisenä, voittavana kuninkaana, ilman kärsimystä. 1300-luvulla kuvaus muuttui: Kristus kuvattiin juuri kuolleena tai kuolemaisillaan, kuten tässä krusifiksissä Kristus on kuolemaisillaan. Ikä on arvioitu tekotavan korkean laadun ja ansiokkaan tekotavan mukaan 1300-luvun alussa vaikuttaneen Liedon mestarin koulukunnan työksi.
Tutustu Taivassalon kirkkoon sekä panoraama-kuva. (Linkit Karhulan koulun sivuille)
Pyhän Ristin kirkon hautausmaan vanhin osa on välittömästi kirkon ympärillä. Hautausmaata ympäröi suurista kivilohkareista ladottu muuri. Etelässä ja lännessä on 1787 muuratut porttirakennukset. Hautakappeleita on kaksi: Toinen kappeli kuuluu Järppilän kartanolle, joka on ajoittain ollut sukuomaisuutta. Toinen on kivinen Suursärkilahden hauta, joka on kuulunut Viiasten kartanolle, ja jota 1800–luvulla käytettiin ruumishuoneena.
Kirkon kellotapulissa on harmaakivistä rakennettu alaosa,ja sen päältä nousee kellohuone. Alaosa on vuodelta 1799 ja yläosa 1890.
Kirkon aukioloajat voitte tiedustella Taivassalon seurakunnasta puh. 02-878 198 ti klo 9-12 ja 14-17 sekä pe klo 9-12 tai sähköpostilla taivassalon.seurakunta@evl.fi
